11.3.2015

Toiveista totta...

Miettiessäni tällä vuodelle toiveita ja haaveita, oli yksi kohdista muutos työhöni. Uutta koulutusta, työtehtävää, työpaikkaa... en osannut tarkemmin määritellä mitä, mutta muutosta kaipasin. Työtehtävät, joita olen viimeiset puolitoista vuotta tehnyt, eivät ole enää tarjonneet sitä haastetta jota työltäni kaipaan.

Viimeksi tuskailin työni takia puolitoista vuotta sitten. Olin ollut viisi vuotta putkeen äitiys- ja vanhempainvapaalla. Sinä aikana työpaikallani oli ulkoistettu, fuusioitu ja organisoiduttu uudelleen niin monta kertaa, että henkilöt ja työtehtävät vastassani olivat aivan uusia. Entistä työtehtävääni ei enää ollut. Itseasiassa minulle ei meinannut löytyä paikkaa ollenkaan, ei ainakaan koulutustani vastaavaa. Tuntui, ettei osaamiseeni luotettu ja vähitellen aloin uskoa siihen itsekin. Jokainen pienten lasten vanhempi tietää, että pahimman yöheräilyputken aikaan sitä on kuin zombie automaattiohjauksella.  Ehkä olinkin unohtanut kaiken, enkä kykene enää mihinkään aivotoimintaa vaativaan tehtävään. Tunteet heittelehtivät turhautumisesta kiukkuun.

Lopulta otin pitkinhampain vastaan tehtävän, jota tarjottiin ja vannoin hakevani uutta työtä niin pian kuin mahdollista. Nyt jälkikäteen pystyn sanomaan, että kyseessä on ennakkoluuloa kyseistä tehtävää kohtaan ja toisaalta pakko myöntää, että ajattelin myös aika paljon mitä muut ajattelevat, kun palaan aivan eri tason tehtävään kuin aiemmin.



Onneksi olin kuitenkin väärässä, uusi työtehtävä imaisi mukaansa. Paljon uusia asioita ja uusia näkökulmia. Olen ollut samassa yrityksessä töissä koko työurani ja seilannut vuosien aikana eri osastojen ja tehtävien välillä.  Tämä tehtävä vei kuitenkin ihan uusille alueille ja perehdytti nopeasti takaisin työelämään ja tähän alaan. Olen myös ensimmäistä kertaa tehnyt töitä tiimissä ja nauttinut siitä kovasti. Apu on aina ollut yhtä lähellä kuin lähin työkaveri. Työt jäävät työpaikalle eikä niitä ole tarvinnut kotona stressata. Jos lapset olivat kipeinä, joku toinen hoiti hommat maaliin. Itseasiassa näin jälkeenpäin ajateltuna hyvinkin täydellinen aloitus pitkän vapaan jälkeen. Ja kyllä, aika moni ihmetteli miksi olin palannut niin erilaisiin tehtäviin, mutta itse taisin tehdä asiasta päässäni paljon isomman kuin se sitten olikaan...

Kuitenkin nyt talvella huomasin kaipaavani lisää haastetta... lisää jotain... Tuntui, että hallitsen jo kaiken sen mitä tässä tehtävässä tarvitsen enkä pysty kehittymään lisää. Aloin katsella työpaikkoja, miettiä kouluttautumista. Kuitenkin hieman jäsentymätöntä ajattelua tulevasta.  Hattaraa, niinkuin tammikussa kirjoitin. Pari kuukautta ja tilanne on harpannut jättiaskeleen eteenpäin. Viikon päästä olen uuden edessä. Tuttua ja turvallista työpaikkaani en jätä, mutta työtehtäväni vaihtuvat. Uusi työni tulee koostumaan asioista, joista pidän: kirjoittamisesta, organisoinnista, suunnittelusta, markkinoinnista. Enemmän liikkumista ja aiempaa vapaampaa ja vastuullisempaa työntekoa. Nyt odotan innolla tulevaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...