11.7.2016

Tummien perhosten maa - ajatuksia taiteesta


Taide on mielenkiintoinen aihe. Eri tyylisuuntia on monia ja jokaisella niistä mielipiteensä ja jokainen on yhtä oikeassa. Itse mietin usein mikä tekee jostain taiteilijasta halutun ja kiinnostavan jonkun toisen jäädessä ikuisesti harrastelijaksi. Mikä tekee jostain taulusta arvokkaan ja toisesta suttupaperin. Kuka päättää mikä on arvokasta ja mikä ei. Miksi taide voi olla myös rumaa ja inhottavaakin? Ottaisinko seinälleni arvokkaan taulun, josta en lainkaan pitäisi?

Keväällä Lontoon matkalla vierailimme aika monessa taidemuseossa. Tutustuttiin niin klassiseen muotokuvamaalaukseen kuin moderniin nykytuotantoonkin. Tutkittiin niin vuosisatoja vanhoja valokuvantarkkoja maalauksia kuin moderneja "vessanpytty väärinpäin" -asetelmia. Kaikki herättivät ajatuksia ja tuntemuksia. Toiset ihailevia, toiset enemmänkin "mikä erottaa tämän oman 5-vuotiaani maalauksesta" -fiiliksiä. En voi sanoa ymmärtäväni kaikkea ja siksi taiteen määrittely onkin mielenkiintoista. Kuka sanoo, että tämä on taidetta? Kuka päättää, että tästä teoksesta kannattaa maksaa vaikkapa 200 000 euroa?

Onneksi itse saa päättää mitä omille seinilleen laittaa ja mitä taidetta päivittäin katselee. Viime keväänä tein pitkään harkitun hankinnan ja ostin olohuoneen seinälle Kristina Isakssonin taulun. Taulun, joka ilahduttaa päivittäin. Sen jälkeen olen passiivisesti etsinyt seuraavaa kohdetta. Minulla on muutama taiteilija, joiden tuotantoa seuraan tiiviimmin, odotellen mahdollisesti meille sopivaa täydellistä yksilöä.  Yksi mielenkiintoinen nimi on Sampsa Sarparanta, paikallinen taiteilija, jonka osasta töitä tykkään kovasti ja osasta en lainkaan. Työt ovat isoja ja näyttäviä ja voisin hyvin nähdä jonkun niistä kotimme seinällä. Ainoa ongelma on, että mallina on usein hänen vaimonsa, joka sattuu olemaan joogaopettajani. Tuntuisi hassulta ripustaa kotimme seinälle hänen kuvansa. Vai tulisikohan siitä lisää puhtia tehdä joogaharjoituksia kotonakin...

Toinen enemmän seuraamani taiteilija on Kristina Isaksson, jonka taulun siis viimeksikin hankin. Tykkään todella kovasti hänen tyylistään. Löysin Kristinan FB-sivut hetki sitten ja liityin tykkääjien joukkoon. Kuin sattumalta muutama päivä liittymiseni jälkeen hän lisäsi uusien maalauksien kuvia sivuilleen. Sieltä bongasin tämän Tummien perhosten maan. Taulun, jossa on sitä jotain. Jotain, minkä piti päästä kotimme seinälle. Sain sovittua taulun jälleen toimitettavasti Turun taidelainaamon kautta, joka on mitä mahtavin palvelu. Taidetta kotiin korottomalla kk-maksulla. Uutta minulle oli, että tällainen taidelainaamon kautta ostaminen sujuu myös vaikka taulu ei olisikaan valmiina heidän valikoimissaan. Taidelainaamosta kertoivat, että kaikkien heidän listoillaan olevien taiteilijoiden töitä voi pyytää ostettavaksi myös lainaamon kautta. Ihan hurjan kätevää, jo pelkästään Turun taidelainaamon listoilta löytyy 120 taiteilijaa...


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos viestistäsi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...